Laitoin noin kaksi vuorokautta sitten liikkeelle kuntalaisaloitteen, jonka ajatuksena on, että Höntsy tulisi saada Tampereen kaupungin silmissä samalle viivalle muiden palloiluseurojen kanssa, erityisesti mitä tulee tilavuokriin. Alle kahdessa vuorokaudessa aloite on saanut jo yli 200 kannattajaa – todella sydämellinen kiitos kaikille! Samalla olen saanut sitä koskevia kysymyksiä ja vastaväitteitä, joista polttavimpiin vastaan nyt.

Eniten esitetty kysymys koskee mahdollisen päätöksen seurannaisvaikutuksia. Eikö Höntsyn kohtelun muuttaminen tarkoittaisi sitä, että kaikkia muitakin yrityksiä pitää jatkossa kohdella tällä tavalla?

Ei tarkoittaisi. Toki kaupungin tulee kohdella eri toimijoita yhdenmukaisesti (sitähän tässäkin toivotaan). Näin ollen Höntsyä koskeva päätös koskisi tietysti muitakin samankaltaisia yrityksiä.

Päätös voidaan muotoilla monella tavalla, koskemaan esim. yrityksiä, joiden päätoimialana on liikunnan (tai muiden yleishyödyllisten palveluiden) järjestäminen. Tai koskemaan yrityksiä, joiden toiminta arvioidaan yleishyödylliseksi. Aloitteessa ei esitetä mitään täysin uutta tai ainutlaatuista. Esimerkiksi Nokian kaupunki tarjoaa alemmat tilavuokrat ”osakeyhtiömuotoisille urheiluseuroille, joiden toiminta on yleishyödyllistä”.

Jos päätöksessä sovelletaan jotakin edellä mainituista esimerkkikriteereistä, ei se kovin montaa yritystä tällä hetkellä koske. Tarkemman päätöksen siitä, kuka täyttää kriteerit, voi tehdä esim. tietty viranhaltija vaikkapa vuosittain. Tällöin ”yleishyödyllisyysstatus” voidaan helposti ottaa pois, jos toiminta muuttuu suljetuksi tai tuottaa liikaa voittoa.

On erittäin helppo rajata ulkopuolelle esimerkiksi firmajoukkueiden jääkiekkovuorot, jotka ymmärtääkseni ovat se tulonlähde jonka puolesta tässä pelätään. (Niitä nimittäin on, ja firmahinta jäähalleissa ei ole kaksinkertainen vaan lähes kymmenkertainen). Muilla kaupungin liikuntapaikoilla ei lisäksemme edes ole kuin aivan satunnaisia firmavuoroja.

Toinen kysymys koskee Höntsy ry:tä. Eikö olisi yksinkertaista perustaa Höntsyn rinnalle yhdistys, jolta Höntsy voisi vuokrata tilat, tai joka voisi ostaa Höntsyltä palvelut?

Yhdistyksen perustaminen pelkästään vuorojen varaamista ja maksamista varten ei onnistu (ilman erillistä lupaa), sillä vuorojen edelleenvuokraaminen on kielletty. Näin ollen yhdistyksen tulisi olla tosiasiallinen toimija ja kerätä tuloina vähintään se noin 10000 euroa vuodessa, mitä Höntsyn vuorot kaupungin tiloissa yhdistyshinnalla maksaisivat.

Tämä tarkoittaisi kaksinkertaista byrokratiaa. Esim. Höntsyn asiakkaiden pitäisi maksaa yhdistykselle vuokran osuus, ja yritykselle palvelun osuus.  Kaksinkertainen byrokratia seuraisi siitäkin, jos kaikki raha kierrätettäisiin yhdistyksen kautta ja yhdistys ostaisi palvelut yritykseltä. Voin kertoa, että ihan yksinkertaisellakin toimintatavalla tässä riittää hommaa.

Kumpikin em. vaihtoehdoista sisältää myös sen riskin, että tehdään paljon työtä järjestelyn eteen, ja loppupeleissä kaupunki tulkitsee sen edelleenvuokraussääntöjensä kiertämiseksi, eikä salivuoroja enää saada lainkaan.

Miksi sitten Höntsy ei alunperinkin ole yhdistys, tai miksi ei perusteta yhdistystä sen tilalle?

Tähän on useita syitä. Toki alun perin unelmana on ollut taloudellisesti paljon kannattavampi toiminta, sitä ei käy kieltäminen. Toiminnan luonne puoltaa kuitenkin muutenkin yritysmuotoa.

Höntsy tuottaa liikuntaa, joka on poikkeuksellisen avointa kaikille, johon uusien pelaajien on erittäin helppo tulla ja joka on samaan aikaan erittäin laadukasta. Ajattelen niin, että hieman paradoksaalisesti tällaisen toiminnan järjestäminen Höntsymanifestin mukaisesti pitkällä tähtäimellä ei onnistu demokraattisessa yhdistyksessä. Kun riittävä porukka on saatu kokoon, jotta saadaan ”hyvät pelit”, kääntyy yhdistys hyvin helposti ajamaan jäseniensä eli nykyisten pelaajien etua, ja uusien pelaajien hankinta unohtuu. Avoin asenne uusia kohtaan häviää helposti, ellei sitä johdonmukaisesti ylläpidetä. Laadun ylläpitäminen vaatii monessa kohdin sellaista kuria, joka ei yleensä yhdistyksissä toimi.

Muistutan, että pelkkä avoin asenne uusia kohtaan ei todellakaan riitä nykyisenkaltaisessa höntsytoiminnassa – heitä pitää aktiivisesti olla kannustamassa mukaan ja käyttää tähän myös rahaa.

Joukkueurheilu on ollut todella monille ihmisille mahdollista jo ennen Höntsyäkin, ja vuorenvarmasti kaikki, jotka jaksavat etsiä riittävän aktiivisesti, löytävät jonkin toisenkin pelipaikan. Höntsyn markkinarakona ja uutuutena on nimenomaan matala kynnys, helppous, sitoutumispakon puuttuminen ja sellaisten ihmisten houkuttelu palloilun pariin, joilla ei ole halua tai mahdollisuutta lähteä mukaan joukkueisiin. Tämä on samalla kansanterveystyötä.

Tämäntyyppinen yhteiskunnallinen yrittäjyys on tulevaisuutta. On varmasti monia muitakin yleishyödyllisiä asioita, joita ei voida riittävän tuottavasti hoitaa, jotta yksityinen pääoma hakeutuisi niitä rahoittamaan – ja joiden toteuttamiseen ei yhdistysmuoto riittävän hyvin sovellu. Tässä mielessä se, että Höntsyä koskeva myönteinen päätös ehkä houkuttelisi ilmoille muitakin samankaltaisia toimijoita, on mielestäni pelkästään positiivinen ajatus.

Asiassa on tietenkin myös henkilökohtainen taso.

Siitä, kun aloin tätä hanketta tekemään, on nyt kuusi vuotta. Sinä aikana on täysin tyhjästä saatu aikaan apparaatti, joka todistettavasti pystyy toimivalla tavalla järjestämään kaikille avointa, suhteellisen suosittua, sosiaalisesti, henkisesti ja ruumiillisesti virkistävää toimintaa.

Pelaajat eivät ole tulleet paikalle ihan itsestään, vaan heidän värväämisekseen on kulutettu kymmeniätuhansia euroja ja vuosien työ. Useimmat yhdistykset syntyvät, kun on valmiiksi porukka, joka haluaa järjestäytyä. Höntsyllä ei mitään tällaista ollut, pelkästään kova into ja suuret unelmat.

On tietysti mahdollista, että olen väärässä ja yhdistys voisi aivan hyvin saavuttaa vastaavat asiat. On periaatteessa aivan mahdollista ruveta pykäämään tämän toimivan apparaatin rinnalle yhdistystä. On jopa todennäköistä, että mikäli Höntsy Oy:n toiminta lopetetaan, niin jotkut teistä perustavat sen raunioille yhdistyksen. Silloin nähdään, olenko väärässä, ja tulen toivottamaan hommalle onnea – mutta myös toteamaan että olen oman osani tehnyt.

Kun ajattelen omaa tulevaisuuttani, pystyn huomattavasti helpommin näkemään itseni monissa muissa paikoissa kuin aloittamassa kaikkea alusta Höntsy ry:ssä. Esim. sukellusoppaan elämä Kaakkois-Aasiassa tuntuu houkuttelevammalta ja todennäköisemmältä vaihtoehdolta.

Höntsyn taipaleella ehkä yllättävin asia on ollut se, miten vähän apua ja tukea olen saanut keneltäkään tai mistään. Mielestäni ei ole väärin tai liikaa, että nyt pyydetään kaupungilta pientä kädenojennusta.

Kuten huomaatte, syntyy helposti erittäin paljon tekstiä, kun näitä asioita lähdetään avaamaan. Teen sen kyllä mieluusti sitä mukaan kun kysymyksiä nousee esille. Itse aloite on kuitenkin haluttu pitää yksinkertaisena ja lyhyenä. Ensi versiot oli kirjoitettu yleisemmässä muodossa – ei pelkästään Höntsyä koskien – ja niin, että myös päätöksen käytännön toteutusta oli luonnosteltu. Palautteen perusteella päädyttiin kuitenkin nykytekstiin, joka on mahdollisimman lyhyt ja selkeä.

Jokaisella on oikeus olla kannattamatta aloitetta tai vastustaa sitä. En todellakaan tiedä yhdistysmaailmasta kaikkea, jos juuri mitään, enkä aio ihan joka ikistä vastaväittäjää lähteä käännyttämään. Tarkoitus ei ole inttää vaan viedä maailmaa eteenpäin. 

Toivottavasti juuri sinä voit omasta puolestasi sitä kannattaa. Vielä kerran kiitokset kaikille jo allekirjoittaneille ja tukensa ilmaisseille!

Kuntalaisaloite: Höntsy samalle viivalle muiden seurojen kanssa