Tohtori Tomi Vänttinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksesta on väitellyt aiheenaan jalkapallojuniorit. Näkyvimmin uutisoinnissa on ollut esillä Hesarin esiin nostama väite, että jalkapallo on parasta mahdollista liikuntaa. Höntsy haastatteli Vänttistä ja selvitti, missä määrin tulos pätee muuhunkin palloiluun ja erityisesti höntsäämiseen

Tässä jutussa hieman tiivistetty versio haastattelusta, tulossa esille myös laajempi versio. Palloilun erinomaisuutta on tutkittu tietysti aiemminkin, ja siitä on myös kirjoiteltu blogissamme. Pidemmittä puheitta tohtori Vänttisen tenttaamiseen. Onnittelut (melko) tuoreelle tohtorille ja suuret kiitokset haastettelusta! Kysymykset kursiivilla, Vänttisen vastaukset tavallisena tekstinä (lihavoinnit Höntsyn toimituksen). 

Väitöskirjatyössäsi olet tutkinut jalkapallojunioreita. Näkyvin tulos uutisoinnissa on ollut, että juuri jalkapallo on parasta mahdollista liikuntaa. Mikä tekee jalkapallosta niin hyvän liikuntamuodon?

Jalkapallon hehkuttamisessa on lajirakkauslisää, mikään ihan absoluuttinen totuus ei ole kyseessä, enkä ihan noin jyrkästi ole väitettä esittänytkään. Laji on kuitenkin eittämättä yksi parhaista liikuntamuodoista sen monipuolisuuden vuoksi. Esimerkiksi lenkkeilyyn verrattuna jalkapallon on osoitettu parantavan enemmän kuntoa ja muita suorituskykyominaisuuksia, aikaansaavan enemmän myönteisiä terveysvaikutuksia ja olevan psykososiaalisesti palkitsevampaa.

Lisäksi jalkapallo on taitojen oppimisen kannalta hyvä liikuntamuoto. ”Suljetun taidon lajeissa,” kuten yleisurheilussa ja telinevoimistelussa, opitaan tietty suoritus etukäteen. Palloilussa suoritus on joka kerta erilainen pelitilanteesta johtuen, ja mukana on aina päätöksenteko.

Missä määrin arvelet, että tämä pätee myös muihin palloilulajeihin? 

Kaikki palloilulajit ovat sekä terveyden että taitojen oppimisen kannalta suositeltavia. Yleisimpien palloilulajien vaikutukset terveyteen ja taidon oppimiseen ovat samansuuntaisia, mutta jokaisella lajilla on luonnolliset omat erikoispiirteensä. Jalkapallon yksi erityispiirre on otteluiden suhteellisen pitkä kesto, jonka vuoksi liikutaan kaikilla sykealueilla.

Tutkimusryhmänä ovat olleet kehittyvät, jalkapalloa tavoitteellisesti harrastavat nuoret, joita on verrattu tavallisiin koululaisiin. Päteekö palloilun erinomaisuus myös aikuisiin?

Kyllä. Esimerkiksi tanskalainen tutkimusryhmä Peter Krustrupin johdolla peluutti aiemmin jalkapalloa harrastamattomia keski-ikäisiä miehiä ja naisia kaksi-kolme kertaa viikossa 12-16 viikon ajan ja havaitsi, että vaikutukset terveysmuuttujiin ja koehenkilöiden hyvinvointiin olivat huomattavat. Pallopelejä voidaan siis suositella kaiken ikäisille, jo pelkästään niiden sosiaalisen luonteen vuoksi.

Pallopelien on aiemmin todettu olevan juuri siitä syystä hyvää liikuntaa, että niiden harrastajat pysyvät harrastuksen parissa, koska peli on hauskaa. Miten isossa roolissa hauskuus on liikunnassa?

Sisäinen motivaatio harrastaa liikuntaa rakentuu pääasiassa kolmesta tekijästä: koettu pätevyys, koettu autonomia ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Joukkuepallopeleissä on todennäköistä, että jokaisella pelaajalla kaikki kolme toteutuvat ainakin jossain määrin, jolloin harrastus koetaan hauskaksi. Jokainen onnistuu ainakin yksittäisissä suorituksissa (pätevyys) ja pelaaja tuntee itse tekevänsä ratkaisut kentällä (autonomia).

Sosiaalinen yhteenkuuluvuus on ehkä helpoiten yhdistettävissä suoraan hauskuuteen. Kaikilla on varmaan omakohtaista kokemusta siitä, että hyvässä ja turvallisessa porukassa on hauskaa pelata, vaikkei olisikaan erityisen hyvä.

Tutkimuksesi nuorilla on lajin suhteen tavoitteita. Entäpä tavallinen keski-ikäinen, joka alkaa höntsätä jalkapalloa pelkästään huvin vuoksi kerran pari viikossa pelkän sohvalla makoilun sijaan. Mitä hyötyä siitä hänelle on noin liikuntatieteilijän näkökulmasta?

Paljon. Nopeus, ketteryys, voima ja kestävyys paranevat, rasva vähenee, lihakset kasvavat, tasapaino paranee, verenpaine alenee, hengitys- ja verenkierto elimistön toiminta tehostuu, veren rasva- ja kolesteroliarvot kohenevat, luusto voimistuu, sosiaalinen verkosto kasvaa, stressi ja ahdistuneisuus vähenevät ja pelaaminen on hauskaa. Hyötynä on siis terveempi ja hauskempi elämä!