Tänään kävin koulussa, jonka liikuntasalissa on säästetty tuuletuskuluista. Tuuletin käy vain kun salissa havaitaan liikettä ja vartin sen jälkeen. Tuulettimen pyörityskustannuksissa on varmaan säästetty jo kymppejä, ehkä jopa satanen. Seurauksena salin ilmankosteuden vaihtelu on vaurioittanut parkettia niin, että ensi kesänä on vuorossa lattiaremontti.

Näillä näkymin lattia onkin sitten koko kesän remontissa, ja veikkaisin että remonttikulut ovat monikymmen- tai satakertaiset verrattuna ilmanvaihtokuluissa saavutettuun säästöön. Luultavasti säästöt juoninut henkilö/instanssi saa silti kehut, sillä eri momenteiltahan nämäkin rahat varmasti menevät.

Suurin piirtein yhtä järkevää säästämistä olisi kielteinen päätös Höntsyn kuntalaisaloitteeseen. ”Säästöä” (verrattuna toivomaamme tilanteeseen) tulisi reilu kymppitonni vuodessa, kun Höntsyltä edelleen perittäisiin tiloista tuplavuokraa. Tosiasiassa tätä säästöä ei saataisi, sillä Höntsyn toiminta loppuisi emmekä maksaisi kaupungille enää mistään mitään. Samalla satojen ihmisten fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti virkistävä palloiluharrastus loppuisi. Ennen pitkää edessä olisi sitten se ”lattiaremontti” sosiaali- ja terveysmenoissa ja verotulojen vähenemisenä sairaus- ja työkyvyttömyyspäivien lisääntyessä.

Nyt kysytäänkin, pystyykö Sivistys- ja elämänlaatupalveluiden lautakunta näkemään vähän isomman kuvan kuin pelkästään liikuntapalveluiden surkean pienen rahapussin. Tätä kysytään toivottavasti pian. Kuntalaisaloite lähti 393 allekirjoituksen saattelemana kaupungin byrokratiaan eilen, maanantaina 4.4. Toiveenamme on, että lautakunta käsittelisi sen kokouksessaan 28.4. (Jos sinä tunnet jonkun lautakunnan jäsenen tai varajäsenen, niin ota mielellään yhteyttä ja kerro oma mielipiteesi asiasta. Lista tässä.)

Aloitteen saatteessa totesin vielä kerran, että päätös voidaan rajata varsin pieneksi. Jos päätös koskee yrityksiä, joiden päätoimialana on kaikille avoimen liikunnan järjestäminen, puhutaan tällä hetkellä korkeintaan kolmesta kaupungin liikuntatiloja käyttävästä firmasta. Apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäen Ylen haastattelussa mainitsemia ”ainakin 15-20 Höntsy-yrityksen kaltaista toimijaa” ei ole olemassa.

Aloitteen osalta on siis siirrytty tilanteeseen, jossa voi toki seurata, spekuloida ja kannustaa, mutta loppujen lopuksi lähinnä toivoa parasta. Vakaumuksellisena Tapparan kannattajana olen tähän aikaan keväästä kyseisessä moodissa jo muutoinkin. Vaikka tietysti kaikki taikauskorituaalit täytän, niin pian nelikymppisenä pystyn tunnustamaan että Tapparan menestys ei ehkä ole kiinni minun tekemisistäni.

Toisin päin asian myöntäminen on vaikeampaa, sillä faniudessa seura on kannattajan minän jatke. Tuntuu siltä, että nyt monen vuoden yrittämisen jälkeen saadaan flow-tila elämään ja Kanada-malja Tapparalle. Samalla aloite menee läpi, velat muuttuvat saataviksi ja elämä hymyilee. Tai sitten yleisömeri tai A-sukunimellä varustettu kiekkoilija taas lopussa nöyryyttää, aloite hylätään ja meikäläinen päätyy katuojaan.

Saa nähdä miten käy.