Eräänä päivänä vakuutusehtomaassa

Toisessa kuvassa yrittäjä piehtaroi unettomana, toisessa nukkuu tyytyväisenä. Tyytyväinen uni johtuu siitä, että LähiTapiola turvaa hänen menestyksensä. Joopa joo – itse sain heiltä yrittäjälahjaksi pari unetonta yötä. Samalla paljastui ammottava aukko ammattiurheilijoiden vakuutusturvassa. 

Kaikki alkoi siitä, kun päätin palkata osa-aikaiseksi Höntsypäälliköksi Eetun. Hänen päätyönään on keskikenttäpelaajan toimi Valkeakosken Hakassa jalkapallon Ykkösessä.

Mieleeni tuli semmoinen asia, että näinköhän ammattiurheilijan työ rinnastuu mihin tahansa muuhun työhön vakuutusmielessä. Normaalistihan asia on niin, että työtapaturman sattuessa lakisääteinen vakuutus korvaa aiheutuvat vahingot kaikille työnantajille, siis myös muille kuin sille jonka työssä tapaturma sattuu. Työntekijä puolestaan saa työkyvyttömyysajalta kaikilta palkkaa.

Äärimmäisen esimerkin ottaakseni tuli kuitenkin mieleeni tämä: Jos Lionel Messi kävisi vierailevana höntsyvetäjänä, murtaisi varpaansa ja joutuisi olemaan sivussa peleistä, niin lakisääteinen tapaturmavakuutus tuskin korvaisi FC Barcelonalle 60 000 euroa päivässä siltä ajalta. Jokainen varmaan ymmärtää, että kysymys korvaa vs. ei korvaa ei olisi Lionelille täysin yhdentekevä juttu, ja että tällä asialla saattaisi jopa olla vaikutusta hänen intoonsa tulla vetämään Höntsyjä.

Päätin selvittää asian, ja lähetin sähköpostia vakuutusyhtiöömme LähiTapiolaan. Siihen ei vastattu, mutta eipä sieltä nyt ennenkään ole vaivauduttu posteihin noin vain vastaamaan. Niinpä lähetin muutamia päiviä myöhemmin saman kysymyksen myös verkkopalvelun kautta, ja tällä kertaa sainkin vastauksen salamana eli jo parissa päivässä. Siinä vakuutettiin, että ”Vakuutus korvaa aivan normaalisti molemmille työnantajille.”

Tieto oli tietysti huojentava, ja mukavasti Eetu pääsi aloittamaan työt. Yrittäjä nukkui hyvin, kun menestys oli turvattu, näin ikään:

lahitapiola
Viikko meni, ja sain – ilmeisesti salamannopeana vastauksena aikoinaan lähettämääni sähköpostiin – viestin korvauslakimieheltä, joka ilmoitti, että ”mikäli tässä tapauksessa normaalissa liikunnanohjaajan työssä sattuu tapaturma, emme maksa korvauksia toisesta työsuhteesta Valkeakosken Hakaan, sillä tämä on ammattimaista urheilua”.

Tiedustellessani, miten h-tissä on mahdollista antaa kaksi täysin päinvastaista vastausta, ko. korvauslakimies vastasi näin: ”Pahoittelemme meiltä tullutta kahdenlaista vastausta asiaan. Tämä johtui siitä, että aluksi olimme siinä käsityksessä, että kyseessä on Valkeakosken Hakan muu työntekijä, ei itse ammattimaiseksi urheilijaksi luokiteltava pelaaja.”

Väärinkäsitys on tietysti ihan ymmärrettävä ja tavallaan oma mokani. Olinhan ilmaissut itseni hyvin epäselvästi. Otsikkona kysymyksessäni kun oli ”Tapaturmavakuutus ja ammattiurheilija”, ja kerroin siinä mm. aikovani palkata ”henkilön, joka pelaa ammattilaisena jalkapalloa Valkeakosken Hakassa.” Kyllähän tuosta nyt ihan helposti voi kuvitella, että kyseessä on toimihenkilö tai joku vastaava…

Lainsäädäntömielessä heidän jälkimmäinen vastauksensa on ilmeisesti oikeassa. Lähdinkin etsimään lisävakuutusta, jolla voisi paikata tämän aukon tapaturmavakuutuslainsäädännössä. Useimmat yhtiöt eivät tällaista tarjoa lainkaan. Paljon puhutaan siitä, miten urheilijoiden olisi hyvä luovia työelämään jo urheilu-uran aikana, etteivät sen loppuessa putoaisi tyhjän päälle. Nämä suositellut tutustumisretket työelämään pitäisi ilmeisesti kuitenkin tehdä täysin omalla riskillä. Tämä ehkä toimistohommissa vielä menee, mutta liikunta-alalla tapaturmariski on aina olemassa, ja on älytön ajatus että urheilija laittaisi koko elantonsa peliin. Tässä on selvä epäkohta, joka pitäisi pikaisesti paikata.

Onneksi tämä seikkailu on jo takanapäin ja löysin yhden (Suomen ainoan?) yhtiön eli Pohjantähden, jolta löytyi sopiva lisävakuutus siedettävällä hinnalla. Nyt voin tältä osin nukkua rauhassa ja Eetu ohjata Höntsyjä turvallisemmalla mielellä. Kaupan päälle Pohjantähti sai tietysti kasan muitakin Höntsyn vakuutuksia itselleen.

Miten olisi homma mahtanut mennä, mikäli jotain olisi sattunut LähiTapiolan ensimmäisen ja toisen vastauksen välillä?

P.s. jos mietitään, miten asiaa pitäisi korjata, niin yksinkertaisinta olisi muuttaa ammattiurheilijoiden lakisääteistä urheilijaturvaa. Se vain suoraan lakisääteisesti kokoajan (työ ja vapaa-aika) vakuutukseksi. Tämä tuskin nostaisi maksuja kovin merkittävästi, koska urheilu on vakuutusnäkökulmasta kuitenkin se korkeimman riskin homma verrattuna vapaa-aikaan tai muualla työssäkäyntiin.