Lauantaina 30.11. pelattiin vuoden viimeinen Höntsyn lentisturnaus. Samalla ratkesi Vuoden Iskuri -kokonaiskisa, jonka vei tällä kertaa harvinaisen ylivoimaisesti nimiinsä Anssi Tikkanen.

Ensimmäisenä pahoittelut tämän raportin viivästymisestä. Joulun ajan ohjelmien viilaus ja monet muut kiireet ovat valitettavasti menneet lentisraportin edelle.

Lauantai 30.11. taisi olla samalla vuoden vilkkain pikkujouluviikonloppu, ja laitammekin jatkoa ajatellen muistiin, että jatkossa turnausta ei kannata tuona päivänä pitää. Jonakin vuonna pidettiin pari viikkoa myöhemmin, ja se ajankohta toimi erittäin hyvin. Nyt näytti pitkään siltä, että kasaan saadaan ihan tynkäturnaus, lopulta tulijoita oli täydet kolme lohkoa eli 36 ja vielä pari varallakin. Päädyttiin pelaamaan kahdessa kilpa- ja yhdessä harraste-alkulohkossa. Pääosin samojen naamojen kanssa koko päivän tahkoaminen kompensoitiin harrastepelureille alennettuna hintana.

Harrastesarjassa kilpailua käytiin lopulta lähinnä kakkossijasta, sillä voiton vei nimiinsä ylivoimaisesti Mika Nyyssönen (A), joka ei saanut sarakkeeseensa finaalivaiheessa yhtään nollaerää ja ylipäätään vain yhden hävityn erän. Kakkoseksi tullut Sami Rantala jäi voittajasta peräti 8 pistettä. Harrastelohkoon meni myös päivän Paras Höntsyhenki -palkinto, alati auriinkoiselle Lidia Lipkelle.

Kilpa-alkulohkoissa nähtiin totuttuun tapaan alusta asti tiukkaa vääntöä ja molemmissa lohkoissa viimeinen kilpafinaalin paikka ratkesi yhden pisteen erolla. Lohkossa A nähtiin todennäköisesti Höntsyn taulukkoturnausten ennätyserä, kun kymmenes erä päättyi pistein 24-22 (eräthän pelattiin 13 pisteeseen kahden pisteen erolla). Jokunen eräpallo siis mätkittiin ilman tulosta.

Keskimmäisessä finaalissa eli Semi-finaalissa väännettiin sielläkin hyvin tasaisesti. Yhdentoista erän jälkeen voitossa oli tasapisteissä kiinni kolme pelaajaa. Seuranneessa ratko-ottelussa Sami Lakson ja Jarkko Leivon joukkue joutui niukimmalla mahdollisella erolla taipumaan, ja Semi-sarjan voittopokaalin nappasi mukaansa Miia Vainio.

Kilpafinaalissakin ratkaisu jäi perinteiseen tapaan viimeisen pelin varaan, ja kuten niin moni muu peli, sekin päätyi jatkopalloille. Mitja Ohtolan joukkue vei tuon ottelun ja näin kilpafinaalin voitto Mitjalle Anssi Tikkasen jäädessä yhden pisteen päähän kakkossijalle. Perinteiseen tapaan julkaisemme turnauksen tulokset vain kärjen osalta – jos sijoituit alemmaksi, niin voit kysyä tarkkaa sijoitustasi tai Iskuri-pisteitäsi sähköpostilla ilkka.virjo@hontsy.fi.

Lentisturnauksen 30.11. kärki

Anssista Vuoden Iskuri!

Turnauksessa ratkesi myös Vuoden Iskuri -kokonaiskilpailu, joka käsitti myös kolme aiempaa turnausta. Jokaisesta on jaettu voittajalle 100 pistettä, kakkoselle 90, kolmoselle 85, neloselle 80, ja siitä eteenpäin pääsääntöisesti yhden pisteen vähemmän aina sijoituksen kasvaessa. Lisäpisteitä ovat saaneet muiden finaalien voittajat ja kakkoset sekä turnauksen paras nainen, joissakin turnauksissa isoista nousuista ja laskuista alku- ja finaalilohkojen välillä on voinut saada plussaa tai miinusta.

Tämänkertaisen Iskuri-kisan vei nimiinsä Anssi Tikkanen ylivoimaisesti 360 pisteellä. Tasaisen vauhdin taulukolla Anssi olisi ollut siis kakkosena joka turnauksessa (todellisuudessa rivi oli 4.-2.-1.-2.). Turnauksessa Anssi käytännössä sinetöi voittonsa jo puolivälissä, sillä hänen selvittyään kilpafinaaliin ei muilla osallistujilla ollut enää mahdollisuutta häntä tavoittaa.

Anssin suoritus vetää ylivoimaisuudessaan vertoja jopa Minna Salmen legendaariselle saldolle vuonna 2017. Tuolloin Minnan nimi voitiin kaivertaa Iskuri-pokaaliin jo ennen viimeistä turnausta. Ero muihin osallistujiin oli kutakuinkin samaa luokkaa kuin Anssilla nyt, mutta koska osakilpailuja oli tuolloin enemmän, johti se kisan ratkeamiseen jo ennen viimeistä turnausta. (Nykyisin osakilpailuja on vähemmän, sillä osa turnauksista pelataan joukkuesysteemillä).

Kuten Anssi itse lehdistötilaisuudessa huomautti, niin kausi oli silti kärjen osalta tasainen siinä mielessä, että kaikille neljälle turnaukselle saatiin eri voittajat (Jussi Leinonen, Teemu Rämö, Anssi & Mitja). Kokonaiskisan kannalta jossiteltavaa ei paljon jäänyt, oikeastaan ainoa mahdollinen jossittelija on Jussi Leinonen, joka pääsi Anssista alle 100 pisteen päähän, vaikka jätti yhden turnauksen väliin.

Taulukkoturnaus ja niistä koostuva kokonaiskilpailu ovat hauskoja mutta myös raakoja kilpailumuotoja: tasoa on pidettävä yllä koko ajan. Erät ovat suht lyhyitä, joten aika pienetkin herpaantumiset johtavat helposti pistemenetyksiin ja alempaan finaalisarjaan lipsahtamiseen. Anssin rekordi tältä vuodelta on sellainen, että herpaantumisia ei ole juurikaan tullut. Onnea!

Ensi vuodelle on suunnitteilla taas pikku viilausta myös Vuoden Iskuri -kisaan. Yhtenä ajatuksena on, että myös alkulohkosta jaettaisiin jonkin verran pisteitä finaalipaikkojen lisäksi (esim. alkulohkon voitosta tai kakkossijasta pärähtäisi jonkinlainen potti). Jos keksimme jonkin hyvän systeemin, niin mahdollisesti ensi vuonna olisi luvassa Vuoden Iskuri -tyyppinen kisa erikseen kilpasarjan ja semi-/harrastesarjan pelureille.

Kiitos jälleen kerran mukavista peleistä kaikille! Vuoden 2020 ensimmäinen Höntsy-turnaus pelataan lauantaina 25.1. – silloinkin Sammon Lukiolla.

Vuoden Iskuri -kisan kärki, lopulliset tulokset